Kävelykadun avausta juhlittiin jättimatoa kantaen

Aivan tarkkaa lanka- ja käsityöliike Lavikon perustamisvuotta ei ole tiedossa, mutta aikoinaan savenvalajapariskunnan torimyynnistä alkanut kaupankäynti siirtyi vuonna 1927 uuteen, vastavalmistuneeseen kauppahalliin, ja on sen jälkeen sijainnut Porin kävelykadulla aina.
– Silloin kauppahallin aikaan Lavikko kuitenkin oli enemmänkin sekatavaraliike. Siellä myytiin pääasiassa taloustavaroita, mutta myös esimerkiksi leluja ja lankoja, Lavikon nykyinen lankakauppias Merja Lepomäki kertoo.
Aatos Lavikko otti vanhempiensa liikkeestä vetovastuun 1950-luvun alussa, ja kauppahallista Lavikko siirtyi Yrjönkadulla sijainneeseen puutaloon ja sieltä silloisen Centrumin tiloihin. Vuodesta 1972 saakka Lavikko on sijainnut Teljäntorilla. Parhaimmillaan liikkeitä oli kolme: Centrumissa, Teljäntorilla ja Harjavallassa.
– Jossain vaiheessa Teljäntorin myymälä oli kiinni, kunnes sitten IsoKarhun valmistuttua Lavikko siirtyi kokonaan Teljäntorin liiketilaan.

Sittemmin Aatos Lavikko muutti yrityksen sekatavaramyymälästä lankojen erikoisliikkeeksi. Aatos Lavikko muistetaan myös kävelykadun vankkumattomana kannattajana.
– Kun kävelykatu aikoinaan avattiin, Lavikon kaksi myyjää esimerkiksi ompelivat kävelykadun mainostempauksena 20–30 metriä pitkän vihreän madon, jota lapset kantoivat kulkien kävelykatua päästä päähän, Merja Lepomäki kertoo.
Aatos Lavikolta ja hänen vaimoltaan liike siirtyi heidän tyttärelle Raija Astalalle vuonna 1981, kunnes vuonna 2011 omistajaksi vaihtui ensimmäinen suvun ulkopuolinen eli nykyinen omistaja Merja Lepomäki.
– Raija on aina kertonut, ettei hänestä pitänyt tulla lankakauppiasta, vaan hän tuli vain isänsä avuksi tämän sairastuttua, mutta siihen hän vaan jäi 20 vuodeksi, Lepomäki nauraa.

Merja Lepomäen omistuksessa tuotevalikoima on liikkeessä lisääntynyt hurjasti. Liike on muutenkin murroksessa, samalla tavalla kuin muutkin erikoisliikkeet.
– Jotta erikoisliike pysyisi pinnalla, pitää olla kaikin tavoin mukana ajassa. Pitää seurata trendejä, tehdä uusia malleja ja antaa ihmisille uusia ideoita.
Juuri nyt uusimpia trendejä ovat Merja Lepomäen mukaan lankakakut eli liukuvärjätyt kerät, joista yhdestä kerästä tulee kokonainen valmis tuote. Tavallisten puuvillalankojen rinnalla valikoimissa on niin bambua kuin pellavaakin. Käsitöiden tekeminen kulkee sekin aaltoliikkeenä ja sesonkiluontoisesti, toisinaan suositumpana ja välillä taas lankakaupan ovi ei käy ihan niin tiuhaan.
– Koko ajan yritän itsekin keksiä tähän toimintaamme uutta. Nyt meillä toimii, kesäaikaa lukuun ottamatta, esimerkiksi neulekahvila joka toinen lauantai, pidämme kursseja ja olemme laajentaneet toimintaamme myös nettikauppaan.
Trendikästä ta ei, aina on olemassa himoneulojia, joille ei riitä markettien lankavalikoimat. He erityisesti ovat Lavikon asiakkaita.
– Ja asiakkaissamme on myös paljon vanhempia ihmisiä, jotka asuvat keskustassa. He käyttävät kävelykadun palveluita runsaasti. He ovat tärkeä asiakasryhmä, joita ei sovi palveluiden ja liikkeiden sijainnissa unohtaa, Merja Lepomäki huomauttaa.

EIJA HAMMARBERG

Julkaistu Satakunnan Viikossa 21.6.2017